KAMU -hankkeen toimintaa kiteytetiin päättöseminaarissa seuraavasti: se rakensi vapaaehtoistoimintaa hyödyntävän, uudenlaisen oppimisen mallin ja kehitti toiminnallisia menetelmiä esimerkiksi kielen oppimisen tukemiseen.
Hankkeen keskiössä oli vapaaehtoistoiminnasta oppimisen liittäminen osaksi ammattikorkeakouluopintoja. Kyse on hyväksi koetusta tavasta toteuttaa opintoja työelämälähtöisesti ja opiskelijan osaamista monipuolisesti kehittäen. Sosiaalialan ohella vapaaehtoistoiminnasta oppimisen periaatteita voidaan soveltaa muillekin aloille.
Vapaaehtoistoiminnasta oppimista kehitettiin KAMU-kaveriparitoiminnassa. Lisäksi KAMU-hankkeessa kehitettiin toiminnallisia menetelmiä, joita voi käyttää esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.
“Harjoittelu vapaaehtoistyössä on antanut vahvoja työelämätaitoja”
KAMU-hankkeessa kaveriparit olivat Keskuspuiston ammattioppilaitoksen opiskelijoita ja Metropolian sosionomiopiskelijoita. Kaveriparit, eli kamut, ovat tukeneet esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista ja uusien harrastusten aloittamista. Samalla sosionomiopiskelijat ovat oppineet vapaaehtois- ja asiakastyöstä.
Sosionomiopiskelija Paula Kallio suoritti harjoittelunsa vapaaehtoistyössä KAMU-hankkeessa. Hän toimi kaveriparina kahdelle Keskuspuiston ammattioppilaitoksen opiskelijalle. Hän sai tukea ja eväitä vapaaehtoistyöhön Kalliolan setlementti -järjestön koulutuksesta.
“Harjoittelu vapaaehtoistoiminnassa antaa opiskelijalle näköalapaikan tulevaan ammattiin sekä kehittää yhteistyö-, viestintä-, johtamis- ja vuorovaikutustaitoja. Vapaaehtoistoiminta antaa mahdollisuuden pohtia ja ymmärtää omia arvoja ja lähtökohtiaan tulevana työntekijänä sekä vahvistaa opiskelijan ammatti-identiteettiä”, totesi Matti Rajamäki Kalliolan setlementeistä.
Paula kävi kaveriparin kanssa yhdessä museoissa, kirjastossa, näyttelyissä, keilaamassa tai joskus vain puhuttiin yhdessä opiskeluun liittyvistä asioista. Yhteisistä hetkistä syntyi muistoboxeja, joihin kerättiin muistoja yhteisistä ajoista.
“Joskus KAMU-parin yhteistyö ei millään meinannut lähetä käyntiin. Vastassa on ollut kotouttamisen näkökulma ja samalla kulttuurisensitiivisyys. Taustalla saattoi olla erilaisia näkemyksiä sukupuolirooleista tai vain erilaiset elämäntilanteet puolin ja toisin”, Paula kertoo.
“Oli mielenkiintoista huomata kuinka asiat, jotka vaikuttavat yhteistoimintaan eivät johdukaan välttämättä kulttuuritaustasta. Tärkeää oli huomata miten monimuotoinen joukko myös me suomalaistaustaiset opiskelijat olemme”.
KAMU-pelejä kotoutumiseen ja kohtaamiseen
Hankkeessa on myös kehitetty kaveriohjauksen tueksi pelejä ja draamatarinoita. KAMU-peleillä voidaan tukea maahanmuuttajien kielenoppimista, suomalaiseen kulttuuriin tutustumista ja muuta kotoutumista. Lautapelejä voidaan käyttää myös monenlaisten muiden ryhmien kotouttamiseen.
Pelit kehitettiin innovaatioprojekteissa yhdessä Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijoiden kanssa. “Oli mielenkiintoista havainnoida miten pelejä pelataan eri kulttuureissa. Yksilökilpailun sijaan toivottiin ryhmässä tehtäviä pelejä”, projektissa mukana olleet opettajat Marja Kannelsuo ja Jouni Piekkari kertoivat.
“Pelit ja draama ovat vain alku jollekin toiminnalle. Pelien tavoitteena on osallistaminen ja osallistuminen. Pelin tekeminen on yhtä tärkeää kuin itse pelaaminen yhteistyön ja toiminnallisuuden kannalta”, Marja ja Jouni muistuttivat.